Kohta vuosi...
Siitä, kun äitini joutui ensimmäisen kerran suljetulle vanhuspsykiatrian osastolle Turkuun. Minulle ei ole jäänyt siitä tilanteesta muistikuvia, mutta muistan sen, että äiti oli harhainen jo silloin. Miten nopeasti tämäkin vuosi on vierähtänyt menemään, luottavaisin mielin on voinut olla. Hyvä on ollut olla, näim saa taas mennä. Kaikki on hyvin, nyt mennään!
Kommentit
Lähetä kommentti